Oletko voimistelevan lapsen tai nuoren tai voimisteluharrastusta aloittavan vanhempi tai läheinen ja mietit, mitä joukkuevoimistelun harjoituksissa tapahtuu? Tämä blogiartikkeli on juuri sinulle!
Harjoitus alkaa kokoontumisella. Joskus se on alkurivi, joskus alkupiiriä tai vapaa muodostelma – tarkoitus on kuitenkin aina sama: kokoonnutaan yhteen treenien aloitusta varten. Samalla käydään läpi päivän kuulumisia, harjoitussisältöä ja muita tärkeitä asioita. Esimerkiksi uuden joukkueen aloittaessa tämä on hyvä vaihe kerrata kaikkien nimet ja vaikkapa puhua joukkueen pelisäännöistä.
Sen jälkeen vuorossa on lämmittely. Pienillä lapsilla ensimmäinen lämmittelyvaihe on liikuntaleikki, mutta iän karttuessa leikki alkaa jäädä luonnollisesti pois ja harjoitus aloitetaan suoraan jollakin kehoa lämmittävällä laji- tai fysiikkaharjoitteella. Tämä voi olla esimerkiksi jalkatekniikkaharjoite, vartalonliikelämmittely tai vaikkapa nopeuslämmittely. Meillä PNV:ssä lämmittelyt vaihtuvat aina niin, että niiden avulla tuodaan harjoitusviikkoon monipuolisuutta, eikä viikkoon sisälly juuri koskaan kahta täysin samanlaista lämmittelysettiä. Samaa ominaisuutta voidaan lämmittelyssä toki harjoittaa useammankin kerran viikon aikana, mutta toteutustapaa vaihdellaan, jotta fyysinen, taidollinen ja psyykkinen monipuolisuus tulee varmasti huomioitua.
Lämmittelyosuuden jälkeen venytellään. Venyttely on tärkeä osa voimistelijan fyysistä harjoittelua ja siihen käytetäänkin yleensä aikaa vähintään puoli tuntia joka harjoituksesta, pois lukien ihan pienimmät voimistelijat.
Venyttely tehdään mahdollisimman aktiivisesti niin, että siihen yhdistyy myös hallinta- ja voimaharjoittelua. Pienimmät voimistelijat opettelevat venytykset ensin melko passiivisten asentojen kautta, jotta venytysasennot saadaan heti alkuun mahdollisimman oikeiksi, mutta taidon karttuessa aktiivinen osuus venyttelyssä lisääntyy.
Seuraavaksi harjoitellaan kilpailuohjelmaan liittyviä asioita: aluksi ohjelmaliikkeitä sellaisenaan ja sitten itse ohjelmaa ja sen osia. Nuorilla ja aloittelevilla voimistelijoilla harjoitteluaikaa käytetään ohjelmaliikkeiden järjestyksen ja laskujen (eli missä kohdin musiikkia tehdään mitäkin) opetteluun, mutta kokeneemmat voimistelijat oppivat liikesarjat hyvin nopeasti ja harjoittelu tähtää mahdollisimman virheettömään suoritukseen aivan ohjelmaharjoittelun alusta asti.
Ohjelmaharjoittelu vaatii kaikilla taitotasoilla hyvin tarkkaa keskittymistä. Pienet lapset jaksavat keskittyä tehokkaaseen ohjelmaharjoitteluun maksimissaan puolen tunnin ajan kerrallaan, mutta huippuvoimistelijat voivat hioa kilpailuohjelman hienouksia parikin tuntia kerrallaan. Ohjelmaläpimenoja ei kuitenkaan tehdä yksittäisessä harjoituksessa moniakaan, koska yksittäinenkin läpimeno on huippulaadulla tehtynä todella vaativa urheilusuoritus.
Ohjelmaharjoittelun jälkeen on vuorossa loppuverryttely (pienillä monesti leikki), mutta usein myös jokin fyysinen harjoite, esimerkiksi keskivartalon kestovoimaharjoitus. Keskivartalon voima on voimistelijalle tärkeää, koska voimisteluun kuuluu mm. selkärangan isoja taakse taivutuksia sekä kiertoja, joiden oikeaoppinen hallinta vaatii sekä voima- että hallintaharjoittelua. Osalla joukkueista voi harjoituksen alussa tai lopussa olla myös jokin oheisharjoituskokonaisuus, esimerkiksi fysio- tai fysiikkaharjoitus tai balettitunti.
Aivan harjoituksen loppuun otetaan usein loppupiiri tai loppurivi, jossa voidaan keskustella vielä vaikkapa harjoituksen sujumisesta, onnistumisista ja asioista, joihin seuraavalla kerralla pyritään paneutumaan tarkemmin. Lapset lopettavat meillä harjoitukset yhteiseen loruun: ”Nyt loppui voikka, ensi kertaan moikka!”